16.10 Organisaatiosuunnittelu- ja mallit, institutionalismi ja byrokratian johtaminen
Iltaa!
Tänään perehdyimme luennolla organisaatioiden samanlaisuuteen, institutionalismiin ja hallinon byrokratiaan. Pelkän otsikon perusteella saattoi päivän aiheesta saada kuivan vaikutelman, mutta luennolla käsitteet aukesivat hieman paremmin ja jopa byrokratia osoittautui aiheena verrattain mielenkiintoiseksi.
Luennolla opimme, kuinka johtamisopit leviävät ympäri maailmaa ja niitä omaksutaan soveltaen erilaisissa organisaatioissa ja kulttuureissa. Näin esimerkiksi itsellenikin armeijasta tuttu syväjohtamisen malli on suomalainen sovellus eräästä yhdysvaltalaisesta johtamisopista. Samoin myös organisaatiomallit leviävät ja niiden käytänteet tulevat vakiintuneiksi tavoiksi organisaatioissa. Tätä organisaatioiden yhdenmukaistumista kuvataan institutionalismilla. Käytännössä siis organisaatiot muokkaavat toimintaansa esimerkiksi standardivaatimuksien tai muiden toimioiden esimerkin myötä. On toki kuluttajan kannalta hyvä, että esimerkiksi eri yritysten tarjoamilta tuotteilta voi odottaa tiettyä standardi laatua. Tällainen yhdenmukaistuminen voi kuitenkin myös viedä tilaa omaperäisemmiltä tuotteilta ja siten köyhdyttää tarjontaa.
Toinen päivän aiheista oli byrokratia. Aiemmin olin ymmärtänyt byrokratian tarkoittavan lähinnä ylimääräistä ja tehotonta papereiden pyörittelyä hallinnossa. Perehtyessämme Max Weberin teoriaan byrokraattisesta hallinnosta ymmärsin sen merkitsevän paljon muutakin. Suomessa oletamme automaattisesti, että lait ja säädökset kohtelevat ihmisiä tasapuolisesti, hallintopäätöksistä on oikeus valittaa, eikä kukaan ole lain yläpuolella. On myös selvää, että julkisiin viroihin valitaan ihmisiä vain heidän kykyjensä mukaan ja heille kuuluu kussakin tehtävässä lailla tarkoin määritelty valta. Kaikki tämä on itseasiassa byrokratiaa. Ehkä byrokratia ei olekaan täysin hyödytöntä.
Luennolla kuulimme myös Kuopion Pelastusopiston hallintopäällikön Pia Viklundin näkemyksiä byrokratian johtamisesta. Ajatuksia herätti erityisesti se, kuinka byrokratia helpottaa organisaatioiden toimintaa, kun kaikilla osapuolilla on selkeät toimintaohjeet kussakin tilanteessa. Toisaalta se myös usein hidastaa prosesseja, eikä huomioi ihmisiä yksilöinä vaan pikemminkin numeroina. Pystyisimmekö hyödyntämään byrokratiaa ilman sen negatiivisia sivuvaikutuksia?
Tänään perehdyimme luennolla organisaatioiden samanlaisuuteen, institutionalismiin ja hallinon byrokratiaan. Pelkän otsikon perusteella saattoi päivän aiheesta saada kuivan vaikutelman, mutta luennolla käsitteet aukesivat hieman paremmin ja jopa byrokratia osoittautui aiheena verrattain mielenkiintoiseksi.
Luennolla opimme, kuinka johtamisopit leviävät ympäri maailmaa ja niitä omaksutaan soveltaen erilaisissa organisaatioissa ja kulttuureissa. Näin esimerkiksi itsellenikin armeijasta tuttu syväjohtamisen malli on suomalainen sovellus eräästä yhdysvaltalaisesta johtamisopista. Samoin myös organisaatiomallit leviävät ja niiden käytänteet tulevat vakiintuneiksi tavoiksi organisaatioissa. Tätä organisaatioiden yhdenmukaistumista kuvataan institutionalismilla. Käytännössä siis organisaatiot muokkaavat toimintaansa esimerkiksi standardivaatimuksien tai muiden toimioiden esimerkin myötä. On toki kuluttajan kannalta hyvä, että esimerkiksi eri yritysten tarjoamilta tuotteilta voi odottaa tiettyä standardi laatua. Tällainen yhdenmukaistuminen voi kuitenkin myös viedä tilaa omaperäisemmiltä tuotteilta ja siten köyhdyttää tarjontaa.
Toinen päivän aiheista oli byrokratia. Aiemmin olin ymmärtänyt byrokratian tarkoittavan lähinnä ylimääräistä ja tehotonta papereiden pyörittelyä hallinnossa. Perehtyessämme Max Weberin teoriaan byrokraattisesta hallinnosta ymmärsin sen merkitsevän paljon muutakin. Suomessa oletamme automaattisesti, että lait ja säädökset kohtelevat ihmisiä tasapuolisesti, hallintopäätöksistä on oikeus valittaa, eikä kukaan ole lain yläpuolella. On myös selvää, että julkisiin viroihin valitaan ihmisiä vain heidän kykyjensä mukaan ja heille kuuluu kussakin tehtävässä lailla tarkoin määritelty valta. Kaikki tämä on itseasiassa byrokratiaa. Ehkä byrokratia ei olekaan täysin hyödytöntä.
Luennolla kuulimme myös Kuopion Pelastusopiston hallintopäällikön Pia Viklundin näkemyksiä byrokratian johtamisesta. Ajatuksia herätti erityisesti se, kuinka byrokratia helpottaa organisaatioiden toimintaa, kun kaikilla osapuolilla on selkeät toimintaohjeet kussakin tilanteessa. Toisaalta se myös usein hidastaa prosesseja, eikä huomioi ihmisiä yksilöinä vaan pikemminkin numeroina. Pystyisimmekö hyödyntämään byrokratiaa ilman sen negatiivisia sivuvaikutuksia?
Kommentit
Lähetä kommentti