25.10. Viestinnän ja Vallan johtaminen

Moi!

 Harmikseni en päässyt perjantain (25.10.) luennolle, joten päivän aiheet jouduin opiskelemaan kokonaan itsenäisesti. Luennolla katsottiin elokuva Office Space (1999) ja olisi ollut todella mielenkiintoista päästä tarkastelemaan johtamista kyseisen elokuvan pohjalta.

 Kirjaa lukiessa mieleen jäivät vallan ja auktoriteetin yhteys toisiinsa sekä erityisesti niiden välinen ero. Johtajan vallan käytöllä on suuri vaikutus siihen, miten organisaation muut henkilöt käyttäytyvät. Jos johtaja käyttää valtaansa “pakottavasti” saa se mahdollisesti aikaan negatiivista suhtautumista muilta työntekijöiltä. Valta siis toimiikin parhaiten silloin, kun se on vähiten huomattavissa. Työntekijät ovat “antaneet” auktoriteetin johtajalle ja näin ollen pakottavaan vallan käyttöön ei ole tarvetta. Työntekijät jo valmiiksi haluavat tehdä ne asiat, joita heiltä odotetaan. Mielenkiintoista oli myös pohtia kirjan avulla sitä, kuinka esimerkiksi työntekijöiden toimistojen koko ja sijainti rakennuksessa symboloivat eri henkilöiden auktoriteettiä. Ihmisillä on yleinen oletus siitä, että suurimmassa ja hienoimmassa toimistossa työskentelee todennäköisesti joku korkeassa asemassa oleva henkilö. Olennaista symbolien toiminnassa on tietysti se, että ihmisten on tunnistettava ne. 
Johtamisen vallankäytössä merkittävää on ihmisten käytös ja suhtautuminen vallan kohteena olemiseen. Ihmisten käytökseen vaikuttaa auktoriteetit ja olosuhteet. Luentodioissa esimerkkinä oli Milgramin tottelevaisuuskoe, jossa tarkkailtiin ihmisen käyttäytymistä epätavallisissa olosuhteissa. Kyseisestä kokeesta mieleeni tuli lukiossa psykologian tunneilla käsiteltävänä ollut Zimbardon vankilakoe. Vankilakokeessa puolet koehenkilöistä oli vankeja ja puolet vartijoita. Kokeen edetessä ilmeni selkeästi se, miten valtasuhteet vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. 
Ihmisten käyttäytyminen on myös vahvasti sidoksissa johtamisen viestintään. Erilaiset ihmiset tulkitsevat tulevaa informaatiota aina omista lähtökohdistaan. Viestin vastaanottamiseen vaikuttaa esimerkiksi arvot, käytösmallit, kokemukset, auktoriteetti sekä aiempi informaatio. Itsekin olen usein ollut tilanteissa, joissa olen virheellisesti tulkinnut vastaanottamani viestin. Johtamisen viestinnässä onkin otettava huomioon todella moni asia, sekä oltava tarkkana informaation välityksessä. Jopa muutamalla väärällä sanamuodolla voi olla suuri vaikutus siihen, miten viestin vastaanottaja tulkitsee informaation ja mahdollisesti muuttaa toimintaansa tulkintansa perusteella. Kirjassa oli mielenkiintoinen kuvio siitä, miten viestin tulkinta saattaa saada aikaan vastarintaa viestin vastaanottajassa. Lukiessa oli myös mukava huomata, miten viestinnän eri tasot selkeyttivät viestinnän rakennetta organisaatiossa!
Johtamisen viestinnästä on vielä paljon opeteltavaa ennen tenttiä. 
-Pauliina

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

9.10 Liiketoimintaetiikka ja vastuullisuuden johtaminen

Heips taas! Vastuullisuudesta ja ekologisuudesta suuresti kiinnostuneena olin hyvin innoissani tästä luennosta. Työt tulivat kuitenkin tielle enkä päässyt luennolle, joten otin itse selvää aiheesta ja kyselin luennon vierailevasta puhujasta.  Luentodioissa oli erilaisia näkökulmia yrityksen eettisyytteen. Kenen vastuulla on olla eettinen ja onko yritysten eettisyys vain markkinointikikka? Oma mielipiteeni on, että eettisyys on organisaatioissa jokaisen vastuulla. Yrityksen ylin johto rakentaa eettisiä viitekehyksiä yrityksen toiminnalle, esimiehen on valvottava eettisyyden toteutumista ja yksilön on omassa toiminnassaan oltava eettinen. Jos joku näistä tahoista päättää olla välittämättä, eettinen toiminta on vaikeaa. Nykyään asiakkaat ja kuluttajat vaativat yrityksiltä läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Vastuullisuus on kieltämättä markkinointivaltti ja kerää asiakkaita, mutta hyvästä syystä. Jos McDonalds rahoittaa sairaalahotellin tai Veikkaus sponsoroi lasten urheilua, ...
Lue lisää

29.10. Johtajuus, johtamistyylit ja johtamisen uudet suuntaukset (erityisesti valmentava johtajuus)

Hellou, Tiistaina 29.10. Johtamisen perusteet - kurssin aiheena oli Johtajuus, johtamistyylit ja johtamisen uudet tuulet (erityisesti valmentava johtajuus). Oppimistavoitteina olivat johtamisteorioiden kriittinen arvionti, johtajan muuttuvan roolin ymmärtäminen ja johtamisen eri näkökulmat. Mielestäni tämä kurssikerta vaikutti etukäteen turhan abstraktilta makuuni, olenhan ennen ajatellut johtamisen olevan enemmänkin kokemuksen ja esimerkkien kautta syntyvä taito. Lähdin kuitenkin kuuntelemaan ennakkoluulottomasti, ja ehkä jopa haastamaan omaa ajatteluani. Kävimme aluksi läpi johtamista tutkimuskohteena, johtamisen tutkimuksen historiaa ja teorioita. Tuli ilmi, että jo vuosisadan ajan tutkimus on jaettu kolmeen pääalueeseen; piirreteorioihin, johtamistyylejä selittäviin teorioihin ja kontigenssiteorioihin johtamisesta.  Piirreteoriat pyrkivät vastaamaan kysymykseen "millainen on hyvä johtaja?".  Tämä oli juuri se aihe, missä oma käsitykseni ei täysin kohdannut luennolla e...
Lue lisää

25.9 Yksilöiden ja ryhmien johtaminen

Heips! Tänään luennon aiheena oli yksilöiden ja ryhmien johtaminen. Kävimme aihetta läpi organisaatioiden, ryhmien ja yksilön johtamisen näkökulmista. Organisaatioista mieleen jäi se, ettei niitä ole olemassa ilman sääntöjä ja yksilöitä. Ryhmien johtamisessa on siis huomioitava yksilöiden rooleja ja arvomaailmoja, sekä tehtävä selväksi ryhmän tarkoitus ja tavoite. Ryhmän jäsenten on tiedettävä, mitä he tekevät, millä aikataululla ja kenen kanssa. Ilman näitä edellytyksiä ryhmä ei toimi. Tosielämän esimerkki tästä oli johdantokurssin ideointitehtävä, jossa tarkoituksena oli tehdä innovatiivinen bisnesidea tietyillä ehdoilla. Meille oli epäselvää, miksi tehtävä tehdään ja mitä siitä olisi tarkoitus oppia, joten motivaatio ja tehtävän teko jäivät puolitiehen. Lisäksi luennolla puhuttiin, kuinka dynaamisessa ryhmässä jokainen saa toteuttaa omaa ns. luonnollista rooliaan (Belbin: tiimiroolit), mikä myös lisää ryhmän sisäistä kommunikaatiota. Mielestäni oli mielenkiintoista, että ryhmä...
Lue lisää